Tänään mentiin ponin kanssa pitkä maasto oikein Yyteriin asti. Autotien vieressä poni kulki tosihyvin, ei yrittänyt kuin pari kertaa lähteä mutta sai pienellä huomautuksella taas kulkemaan nätisti. Metsässä alko taas sen omalaatunen koheltaminen.
Heti kun ei saanut mennä itse haluamaansa vauhtia alkoi etupää vähän nousemaan, mutta silloin pitää nopeasti reagoita pohkeella.
Kun päästiin ekan laukkasuoran alkuun poni oli ihan rauhallinen, joten ajattelin että voisin koittaa nostaa laukan ihan käynnistä. No ups, ei ollutkaan hyvä idea. Jäätävä neljälläjalalla hyppy ja mä roikun siellä kyljellä, jotenkin sain kiskottua itteni takasin satulaan kun poni painaa laukkaa siinä, sitten taas hophop.
Saman teki toisella kerralla mutta sen jälkeen teki vielä kauhean spurtin. Osasin tietenkin varautua siihen, joten pysyin selässä ilman ongelmia.
Lopun matkan poni tuli hyvin. Maasto kesti jekuiltaan vähän vajaan puolitoistatuntia. Nopeasti silti mentiin siihen verrattuna, että matkaa kertyi kumminkin yli viittätoistakilometriä.
Huomenna voin kertoa perjantaisesta oudosta tapahtumasta maastossa. Vinkkejä voin vaan antaa, että kannattaa niitä heijastimia pitää. Voi pelastaa sinun että myös heppakultasi arvokkaan hengen.
Malttakaa odottaa huomiseen!
Vekkuliponi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti